Rehellisiä kuulumisia

Havahduin siihen, etten ole vähään aikaan jakanut kuulumisiani täällä. Tietysti arkipuuhasteluja ja -kiireitä on tullut avattua sana siellä sun täällä, mutta silleen kunnolla, tiedättehän. Mitä mulle sitten kuuluu?


Jos olen täysin rehellinen, niin ei aina hyvää. Blogista on hyvin huomannut, että huomioni ollut viime aikoina jossain ihan muussa kuin näissä kevyissä aiheissa. Arjessani on kaksi suurta energiasyöppöä ja ne ovat työ ja terveys. Näiden kahden välillä olen tasapainotellut viime aikoina. Älkää käsittäkö väärin - en ole sairastunut, vaan lähinnä tietoisesti valinnut terveyden ja hyvinvoinnin alueeksi, johon haluan nyt panostaa. Blogi on jäänyt lähinnä viikonloppu- ja lomaharrastukseksi, sillä jostain pitää karsia. 

Aloitetaan vaikka siitä työstä. Olen sikäli onnellisessa asemassa, että rakastan työtäni. Innostun työstäni joka päivä uudestaan, mikä on täysin päinvastaista verrattuna tilanteeseen vuosi sitten. Silloin tunsin, etten pääse työssäni hyödyntämään osaamisalueitani ja, noh, suoraan sanoen tunsin olevani huono työssäni, mikä raastoi itsetuntoani aikalailla. Nyt koen pääseväni työssäni käyttämään hyödyksi lähes kaikkea oppimaani ja lisäksi oppimaan joka päivä lisää. Kuinka mahtavaa! Yksi pieni miinuspuoli on se, että myös innostuminen ja jatkuva oppiminen ovat (positiivista) stressiä, joten olen joutunut opettelemaan täysin uusia stressinhallintakeinoja. Välillä kun tuntuu, etten oikein osaa ottaa tätä oppimispolkua prosessina, vaan haluaisin olla kaikessa hyvä heti.


Työni on projektiluontoista ja sen vuoksi työkiireet ovat paljolti riippuvaisia projekteista. Tällä hetkellä työstän aika montaa eri projektia samaan aikaan, minkä vuoksi tuntuu, etten ole tarpeeksi riittävä missään. Pari projekteista on vielä pääkaupunkiseudun ulkopuolella, joten matkapäivinä päivät helposti venyvät. Onneksi tämä on väliaikaista ja toisaalta onhan se mahtavaa, että pääsen tekemään yhteistyötä näin monen eri tahon kanssa :) Pitää vaan muistaa, ettei vaadi itseltään liikoja.

Työn lisäksi olen tosiaan tietoisesti suunnannut energiaa ja aikaa hyvinvointiini. Tuntuu pelottavalta kirjoittaa täällä niinkin henkilökohtaisesta asiasta kuin terveyteni, mutta toisaalta tuntuu tyhmältä peitelläkään asiaa, joka vie suuren osan ajatuksistani. Olen nimittäin jo pidempään pohtinyt terveyttäni ja sitä, onko se aivan optimaalisella tasolla. Syön mielestäni perusterveellisesti ja liikun riittävästi, mutta energiatasoni eivät silti ole sitä, mitä niiden pitäisi olla. Tunnen väsyväni paljon helpommin kuin ennen ja esimerkiksi vatsani ei toimi niin hyvin kuin voisi. Kilojakin tuntuu kertyvän, vaikka teen kaiken ns. "oikein". Kilojen, silmäpussien ja huonon ihon takia itseni kuvaaminen kiinnostaa suunnilleen saman verran kuin lattiakaivon putsaaminen. En osaa kunnolla edes kuvailla kaikkia oireitani, mutta en vaan tunne olevani oma energinen itseni.  


Onneksi olen luonteeltani utelias ja rakastan oppia uutta. Niinpä olen vapaa-ajallani ahminut terveyteen liittyvää tietoa. Olen käynyt nettikursseja, lukenut artikkeleja ja kuunnellut podcasteja. Olen hakenut apua lääkäreiltä, mutta heitä vaiva ei tunnu aina kiinnostavan, sillä kyse ei ole mistään "vakavasta". Eikö terveyttä nimeomaan kannattaisi hoitaa ennen kuin se menee vakavaksi? Onneksi löysin vihdoin lääkärin, jota kiinnostaa. Lisäksi mulla on nykyään personal trainer, jota mieluummin nimittäisin hyvinvointivalmentajaksi. Emme nimittäin ainoastaan treenaa yhdessä, vaan pohdimme myös muita hyvinvointiin liittyviä osa-alueita, kuten unta ja stressiä. Tämä vaatii nyt itseltäni suuren satsauksen sekä ajallisesti että rahallisesti, mutta toisaalta en tiedä, miten omaa terveyttä voi mitata rahassa? Jos terveytensä menettää, ei mielestäni rahalla ole enää mitään merkitystä.

Sellaista kuuluu siis ruudun toiselle puolen tällä hetkellä. Monissa blogeissa on viime aikoina kohistu blogimaailman aitouden puuttumisesta. Itse ainakin koen, etten ole tahallani pimittänyt teiltä huolia ja murheitani. Lähinnä mietin sitä, mihin vetää raja yksityisyyden ja "julkisuuden" välissä. Tiedän, että esimerkiksi osa työkavereistani lukee blogiani, joten en koe kovin luontevaksi kirjoittaa tänne töihini tai terveyteeni liittyviä asioita. Toisaalta olen saanut suurimmat inspiraatiot juuri tällaisista aidoista teksteistä, joten toivon, että tästäkin joku taas muistaa, että jokaisella meillä on omat taakat kannettavanamme :) Ennen ajattelin, että tällaisista asioista puhuminen leimaisi mut jotenkin heikoksi ihmiseksi, mutta nyt ajattelen ennemmin, että heikkouksistaan puhuminen vasta vahvuutta onkin.

Emmi

Ps. Asun esittely ei tuntunut kovin luontevalta tässä yhteydessä, joten palaan tähän luultavasti vielä toisessa postauksessa.
You may also like:

8 comments

  1. Anonymous17/4/17 13:56

    Musta toimit just oikein! Oma terveys ja hyvinvointi pitääkin asettaa edelle. Kyllä me täällä pysytään ja luetaan mielellään vaikka postauksia tulisikin harvemmin. :)

    Kysyisin oletko ollut tyytyväinen Guccin laukkuusi? Harkitsen neverfullista luopumista ja vaihtamista siihen. Mietin vaan, että kyllästyyköhän siihen nopeasti.

    Aurinkoista kevättä! - Karoliina

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos, helpottavaa kuulla, että täältä löytyy ymmärrystä. Välillä tuntuu, että kaikkeen pitäisi venyä, mutta ne odotukset taitavat olla kovimmat vaan oman pään sisällä :D

      Oon ollut supertyytyväinen Gucciin, eikä kyllästymistä ole vielä tullut! Se on tietty kokoluokaltaan aika eri tarkoitukseen kuin Neverfull - itse ainakin tarvitsen myös Neverfullin kaltaisia laukkuja, johon voi heittää puolet omaisuudestaan :D Kuulin huhua, että tämä Soho Disco -malli ehkä lopetettaisiin..? En kyllä ymmärrä miksi, sillä se on ihan super!

      Kivaa kevättä myös sinne :)

      Delete
  2. Anonymous17/4/17 21:22

    Kiiitos. Eksyin ensimmäisen kerran blogiisi ja jään kyllä seurailemaan. Lukemani postaus oli aidointa mitä oo hetkeen lukenut! Blogimaailman "ostin sitä ja söin tätä"- tekstejä en oo jaksanut enää hetkeen lukea... Joten kiitos inhimillisyydestä ja aitoudesta. Kaikkea hyvää :) Terveisin Toinen career girl ketä vaivaa positiivinen stressi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos paljon, tästä kommentista jäi tosi hyvä mieli :) Kevyille teksteille on oma paikkansa, mutta välillä mietin, olenko ainoa, jolla jokainen päivä ei ole pelkkää auringonpaistetta. Ne huonommatkin hetket kuuluvat elämään ja blogeja lukiessa se valitettavasti välillä hämärtyy. Pitää vaan muistutella itselleen, että blogissa näkyvä vilaus on vain pieni kurkistus bloggaajan elämään, eikä koskaan voi tietää mitä siellä todellisuudessa tapahtuu :)

      Tsemppiä myös sinne ja muistetaan pitää huolta itsestämme! Voisin vaikka koota omia stressinhallintakeinojani blogiin, kunhan tämä työtilanne tästä vähän rauhoittuu :)

      Delete
  3. Anonymous26/4/17 20:38

    Siis ihan sama ongelma kun sulla! Energiat vähissä, vatsa toimii huonommin kun voisi toivoa ja paino nousee, vaikka syön oikein ja treenaan kovaa. Ja ihan sama kun sulla, että en tunne olevani oma itseni tällä energiatasolla ja pienellä lisäpainolla. Olen myös kovasti miettinyt, että mitä voisi tehdä toisin... :/ Tsemppiä ja aurinkoa kevääseen!

    t.Sanna

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, tätä fiilistä en toivoisi kellekään muulle, mutta taitaa olla valitettavan yleistä :( Ja pahoittelut muuten erittäin myöhästyneestä vastauksesta - olen tarkoituksella ottanut vähän etäisyyttä someen ja yrittänyt keskittyä siihen hyvinvointiin. En tiedä, onko se kesän lähestyminen vai mikä, mutta energiatasot alkavat jo olla vähän paremmat!

      En ole ammattilainen, joten en voi valitettavasti antaa sulle muuta vinkkiä kuin, että kannattaa pitää huolta omasta jaksamisesta, eikä vain "tyytyä kohtaloonsa". Kovaa treenaaminen voi olla vaarallinen yhdistelmä, jos elämässä on muutenkin stressiä :/ Itselleni on ollut kova paikka opetella armollisuutta ja hakea apua huonoon fiilikseen, mutta sillä tavalla olen päässyt eteenpäin tässä prosessissa. Kävin syksyllä Optimal Performancen Hyvän olon hormonidieetti -verkkokurssin, josta sain monta hyvää oivallusta ja sen jälkeen siirryin OP:n valmennukseen, koska heillä on sopivan armollinen lähestymistapa. Käy ihmeessä kurkkaamassa: http://www.optimalperformance.fi/hyvan-olon-hormonidieetti/

      Kiitos, kun jätit kommentin ja tsemppiä myös sinne! :)

      Delete
  4. Ihana Emmi <3 Jaksetaanhan, ja pidetään huolta...! Ja nähdään taas pian! Mä olen niin huonosti siellä vapailla, mutta yritetään <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Itse olet <3 Ja ehdottomasti, viime kerrasta on jo ikuisuus... ! :o

      Delete

© Me Time. Design by MangoBlogs.