Kuukausi vaihtui helmikuuksi ja näin ollen lihaton tammikuu on takanapäin. Millaisia ajatuksia se herätti? Entä miten tästä eteenpäin?
Kuukausi on todella lyhyt aika ja varsinkin, kun sallin itselleni kalan, eivät ruokaideat loppuneet kesken. Kasvis- ja kala- (eli pescovegetaarinen?) ruokavalio on hyvin joustava, enkä kertaakaan kohdannut ongelmia vaikkapa ulkona syödessä. En myöskään kokenut tätä kokeilua mitenkään henkisesti raastavana, toisin kuin esimerkiksi herkkulakkoa, jossa ajatukset pyörivät jatkuvasti kielletyn herkun ympärillä. Kuukausi on oikeastaan mennyt aika itsestään ja huomaamatta!
Kuukausi on todella lyhyt aika ja varsinkin, kun sallin itselleni kalan, eivät ruokaideat loppuneet kesken. Kasvis- ja kala- (eli pescovegetaarinen?) ruokavalio on hyvin joustava, enkä kertaakaan kohdannut ongelmia vaikkapa ulkona syödessä. En myöskään kokenut tätä kokeilua mitenkään henkisesti raastavana, toisin kuin esimerkiksi herkkulakkoa, jossa ajatukset pyörivät jatkuvasti kielletyn herkun ympärillä. Kuukausi on oikeastaan mennyt aika itsestään ja huomaamatta!
Muutaman huonon puolen olen kuitenkin huomannut. Ensinnäkin kuvittelin tämän ruokavalion tuovan jotenkin kevyemmän olon, mutta kävikin päinvastoin. Mahani on ollut turvoksissa ja kipeä lähes päivittäin, enkä ole vielä keksinyt, mistä se johtuu. Epäilen ainakin papuja ja linssejä, ehkä jopa avokadoa (nyyh). Olen myös hieman huolissani proteiinin riittävästä saannista päivinä, jolloin en syö kalaa. Kasvisruokavalion myötä ruokavalioni on muuttunut huomattavasti hiilihydraatti- ja rasvapainotteisemmaksi kuin ennen, mikä on vaatinut totuttelua. En sano, että se olisi huono asia, mutta kehollani ilmeisesti kestää vähän totutella muutokseen, mistä kertoo jatkuvasti kiristävät housunkaulukset.
Jokaisella on varmasti omat syynsä suosia kasvisruokavaliota, mutta itselläni se ei selvästi ole ainakaan kevyempi olo. Eikä myöskään taloudelliset syyt, sillä rahaa ruokaan meni tässä kuussa enemmän kuin koskaan. Toki söin paljon ulkona, mutta eivät ne nyhtökaurat ja härkikset kotiin ostettunakaan kovin edullisia ole. Eli omat syyni kasvisruuan suosimiselle kallistuvat vahvasti eettisille ja ekologisille arvoille. Näistä en edes halua aloittaa keskustelua, mutta olen vähän sellainen maailmantuskaa kantava tyyppi ja näin ollen kasvisruokavalio on yksi helppo keino lieventää omaa pahaa oloa. Mutta eikös se vasta itsekästä olekin?
Tänään on helmikuun ensimmäinen, eikä vieläkään tee mieli lihaa. En silti usko (omalla kohdallani) totaalikieltäytymisiin, joten en aio jatkaa kokonaan kasvissyöjänä - ainakaan vielä. Päädyin tähän ratkaisuun, koska en ole niin mustavalkoinen tyyppi, että pitäisin esimerkiksi soijaa aina parempana vaihtoehtona luomulihalle, vaan tässä asiassa on monta harmaan sävyä. Tulen silti ehdottomasti lisäämään kasvis- ja kalaruokien osuutta ruokavaliossani ja vastaavasti karsimaan erityisesti punaista lihaa. Possua en oikein syö muutenkaan, mutta naudan, lampaan ja riistan aion jatkossa säästää kyläreissuille ja erityisiin herkkuhetkiin. Vaaleaa lihaa suunnittelin palauttavani arkiruokavaliooni, mutta tällä hetkellä kanasuikaleet eivät vaan yksinkertaisesti houkuttele.
Ajattelin vielä vinkata hyvistä vegeruokapaikoista, ja ehkä myös hyväksi koetuista resepteistä, jos teitä aihe kiinnostaa? Laittakaapa myös omat vinkkinne kehiin!
Emmi
Huomasin itsekin syödessäni härkispastaa, että pian piti juosta vessaan! En tiedä, johtuiko se pavuista vai tomaattikastikkeesta... :D Ajattelin kuitenkin huomenna kokeilla härkismakaronilaatikkoa; katsotaan sitten, miten vatsa reagoi. ;)
ReplyDeleteJuu, ei se ihme ole, että keholla kestää vähän totutella suuriin muutoksiin :) Härkis on kyllä muuten mainiota!
DeleteToivottavasti mun kommentti ei äsken karannut jo liian aikaisin, kun tää selain sekoili jotain :)
ReplyDeleteMutta siis.. täällä ainakin otetaan mielellään vastaan vegeruokapaikkavinkkejä ja reseptejäkin!
Kiva lukea sun fiiliksiä lihattomasta kuukaudesta. Tää on taas yksi esimerkki siitä kuinka ihmisten kehot on niin erilaisia. Mulla kun lihan pois jättäminen vei myös pois pitkään piinanneet vatsavaivat. Eikä pavut ja linssit aiheuttaneet mitään ongelmia, vaikka tyypillistä on, että kropalla kestää hetki tottua niiden määrän isoon kasvuun :) Itse kirjoittelin just eilen blogiini mun fiiliksiä vuosi sitten aloittamastani kasvissyönnistä :)
Haha, tästähän me juuri eilen puhuttiin ;) Veikkaan, että nuo isot määrät olivat se ongelma, ja papuja, linssejä yms. olisi pitänyt lisätä ruokavalioon fiksummin, eli hitaammin ja vähän kerrallaan. Sun blogiteksti olikin tosi inspiroiva! Nyt on paljon eväitä kasvisruuan suosimiseen jatkossakin :)
DeleteEhkä se, mitä vielä kasvisruuassa pohdin (enkä tuonut tässä esiin), on kaikkien kasvisvaihtoehtojen, kuten -pihvien, -nakkien yms. prosessointi. Haluan ruokavalioni olevan aika puhdas, eli sisältävän mahdollisimman vähän käsiteltyjä raaka-aineita, enkä ole syönyt eineksiä vuosiin. Tuntuu, että kaikki kasvisvaihtoehdot (paitsi ne pavut ja linssit...) ovat aina käyneet jonkin prosessin läpi ja ovat melkein verrattavissa eineksiin. Sen takia välillä mietityttääkin, että mikä niiden hiilijalanjälki oikeasti on, vaikka toki varmasti pienempi kuin lihan.
Oon sun kanssa hyvin pitkälti samaa mieltä, mua ärsyttää ihan samat asiat. Ja suolan määrä niissä, mää haluaisin voida hallita sitä! Esimerkiksi nyhtökaura, joka ei sisällä yhtään E-koodia tai muuta epämääräistä pitää sisällään kuitenkin 1,3g suolaa/100g. Eli ylittää tällaisen "valmistuotteen" voimakassuolaisen rajan :/ Ja hiilijalanjäljestä puheen ollen, todella turhauttavaa on myös se, että nyhtökaurakin on pakattu muovirasiaan, eli tuottaa myös paljon ihan turhaa muovijätettä.
DeleteMun oma kokemus on kuitenkin ollut se ravinnon suhteen, että mää en ole arjessa käyttänyt noita nakkeja ja nugetteja ja valmiita pihvejä juuri ollenkaan. Hyvillä mielin oon kyllä heittänyt soijanakkeja grilliin pari kertaa kesän aikana, mutta arjessa en. Siinä mulle henkilökohtaisesti oli merkittävä helpotus se, että sain vuosi sitten vanhemmiltani synttärilahjaksi yleiskoneen, joka on mulla todella aktiivisesti käytössä juurikin pihvien ja muiden vastaavien teossa. Milloin juureksia raastamassa ja milloin kikherneitä jauhamassa kotitekoiseksi falafel-massaksi. Eilen tein just kasvispihvejä joiden ainekset oli vain ja ainoastaan porkkana, parsakaali, halloumi, basilika ja kananmuna :) enemmän vaivaa kuin valmiin ostamisessa, tai kanan paistamisessa kylläkin.
Toki se vaati multa viime vuoden aikana aika paljon työtä myös, kun opettelin raaka-aineita siinä mielessä, että mistä saan vaikkapa just sen tarvittavan määrän proteiinia. Mutta aika helposti se sopiva määrä kuitenkin päivän aikana kerääntyy, jos mukana ruokavaliossa on täysjyväviljaa, palkokasveja jossain muodossa (esim. mulla pakasteherneet tosi usein salaatissa), pähkinöitä ja vaikkapa soijajugurttia (maustamatonta, koska soijaversioissakin maustetuissa järkysti sokeria). Ja sitten jos käytössä on maitotuotteet ja munat niin homma helpottuu vielä entisestään :D mutta tosiaan mulle sopivassa proteiinin määrässä näkyy myös se, että mulla ei ole mitään tarkoitusta kehittää lihaksiani ja siksi syödä normitarpeesta enemmän proteiinia, vaan meen ihan tavallisen aikuisen ravintosuosituksen mukaan :)
Mutta kuten sanottua, eihän se ole mikään itseisarvo, että kaikkien on nyt siirryttävä syömään kokonaan kasvisruokaa. Jokaiselle sopii eri asiat niin elämän toimivuuden kuin kropankin toimivuuden kannalta :) mutta tää on hurjan mielenkiintoinen aihe, kun ruuantuotannon ympäristövaikutuksista paljon tiedetään nykyään ja moni tekee valintoja kasvisruuan lisäämisen suuntaan. Siksi on kiva jakaa ajatuksia ja kokemuksia tän aiheen suhteen nyt kun itselläkin asiat on olleet ajankohtaisia. Mutta haluan nyt vaan vielä korostaa, että en tarkoita, että jokaisen pitää nyt hankkia yleiskone ja tehdä itse pihvinsä niin kuin mää teen. Tarkoitan vaan sitä, että mää olen kokenut sen mulle toimivaksi, koska olen pähkäillyt samojen asioiden kanssa kuin sääkin kaupasta löytyvien vegeversioiden kanssa :)
Kiitos Kirsi vielä tästä, ja harmi, kun ehdin nyt vasta vastaamaan! Noi itse tehdyt kasvispihvit on tosi hyvä idea :) Jotenkin itse kun on nyt vasta eksynyt tähän kasvissyönnin maailmaan, niin ei osaa ajatella vielä niin monipuolisesti. Vaikka tuntuu, että on tullut kokeiltua jo vähän kaikkea, niin paljon on vielä kokeilematta!
DeleteTota suolaa en ookaan niin miettinyt, mutta hyvä pointti sekin :) Ja proteiininsaannin kanssa oot ihan oikeassa - eihän sitä nyt hulluna tarvitsekaan mättää, jos ei kunnon habaa ole kasvattamassa. Mulla vaan ruokavalio on ollut pidempään aika proteiinipainotteinen ja voi olla ihan hyväkin viedä sitä vähän toiseen suuntaan. Se vaan pitäisi just tehdä vähän maltillisemmin, eikä kertarykäisyllä, niin pysyy kroppa mukana :D
Etkä sä mun mielestä ole yhtään tuputtava, älä huoli :) Oon nyt huomannut, että kaupassa ei vaan tee mieli lihaa, niin ruokavalio on kuin itsestään kääntynyt kasvispainotteiseksi. Silti en vielä ole niin ehdoton, etten voisi vaikkapa kylässä lihaa syödä. Mutta just ympärillä olevien kasvissyöjien myötä kasviruokavalio ei tunnukaan enää niin pelottavalta tai oudolta ajatukselta kuin ennen :)