Keittiön uusi ilme

Olen valmistellut tätä postausta pitkään, sillä olen melko ylpeä koko prosessista! Asumme tosiaan vuokra-asunnossa, mutta tänne muuttaessamme saimme vuokraisännältä luvan pintaremontoida asuntoa. Innostuin tästä asuntoprojektista, sillä asunnon ilme oli paikoittain aika mielenkiintoinen. Vai mitä sanotte vihreistä olohuoneen seinistä ja pinkki-ruskeasta keittiöstä?

Eniten haastetta aiheutti keittiö - jos sitä nyt keittiöksi voi kutsua. Ensin muutama kuva vanhasta "komeudesta":

Keittiöstä löytyi elementtejä, joista en niin välittänyt, kuten edellä mainittu pinkki seinä ja ovien päälle liimatut kultaiset "tarrasuirut". Joku on selvästi päässyt toteuttamaan itseään! Puiset vetimet olivat kuluneet ja kaakelin tumma sauma häiritsi silmääni. Lisäksi alakaappien maalipinta oli kulunut ja yläkaapitkin kellersivät, vaikkei se kuvien kautta niin välitykään.  

Lähdimme liikkeelle seinien maalauksella, sillä pistimme koko asunnon seinät uusiksi. Väriksi valikoitui yllättäen valkoinen, joka käy aina ja kaikkeen. Myös katto sai uuden maalipinnan, mutta lattialle ei onneksi tarvinnut tehdä mitään. Kirkkaat seinät vaativat peräti kolme maalikerrosta, joten maalia ja maalaustunteja kului jonkin verran.

Maalauksen yhteydessä myös kaakelin saumat saivat uuden käsittelyn. Ostin siihen tarkoitukseen saumauskynän, mutten ilmeisesti osannut käyttää sitä, sillä käytin kaikki vaihtopäät hetkessä loppuun. Liikaa voimaa vai? ;) Lopulta poikaystävä halkaisi tussin ja levitin sisällön pienellä pensselillä laattojen saumoihin. Tätäkin piti tehdä kaksi kerrosta, jotta lopputuloksesta tuli peittävä, mutta oli kyllä vaivan arvoista. Valkoiset saumat ovat vaan niin paljon raikkaammat!

Sitten se suurin murheenkryyni eli kaapisto. Tiesin haluavani rosteriset vetimet ja löysin pienen googlettelun tuloksena sopivat eBaysta. Hintaa oli huimat yksi euro per kappale, mutta huonona puolena voin mainita pitkän toimitusajan, joka lähenteli kuukautta.

Vetimiä enemmän päänvaivaa tuotti kaappien pinta, joka tosiaan näytti likaiselta ja kellertävältä vastamaalattua seinää vasten. Lisäksi tarrat jättivät oviin ilkeät liimajäljet. Ratkaisu löytyi sekin Internetin ihmeellisestä maailmasta, ja päädyin lopulta päällystämään kaapit mattavalkoisella DC-Fix-kalvolla. Toimintaperiaate on kuin perinteisessä kontaksimuovissa, mutta meitä neuvottiin kastelemaan ovi aina vedellä ennen muovin levitystä. Näin muovin saikin pinnalle huomattavasti helpommin ilman ikäviä ilmakuplia.

Alakaapiston maalasin ihan vain seinämaalilla, joten saa nähdä, kauanko se kestää. Käytimme DC-Fixiä myös kuvissa näkyville puutasoille, joiden pintaan oli roiskunut jo edellisen maalauskerran maalit. Vielä uudet tekstiilit ja tutut keittiöpurnukat viimeistelemään lookkia ja valmista tuli :) Pintaremontti ei valitettavasti tuonut lisää neliöitä keittiöön, mutta ainakin valoa tuntuu nyt olevat tuplasti enemmän!

Mitäs tykkäätte? Unohdin varmasti puolet asioista, joten kyselkää vinkkejä, jos jotain jäi vielä epäselväksi :)

Emmi