Olutleipä ja ruokaremonttia

Mahtavaa alkavaa vuotta kaikille!

Tammikuun alku ei ole ehkä paras mahdollinen aika jakaa reseptiä olutleipään, sillä elämäntaparemontit ja tipattomat tammikuut nauttivat parhaillaan joulun jälkeisestä suosiostaan. Minunkin piti jakaa tämä resepti jo joulun tienoilla, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Kyseessä on nimittäin aika herkullinen leipä, jota on kätevä leipoa esimerkiksi tuliaiseksi tai muuten vaan omaksi ilokseen. Itse leivoin näitä joulun pyhinä yhteensä seitsemän, sillä kyläpaikkoja kertyi melkoisesti ja on kiva keksiä välillä jotain muutakin viemistä kuin konvehtirasiat, jotka varmasti jossain vaiheessa tökkivät jokaisella.

Ohje näyttää pitkältä, mutta on hyvin helppo. Kerran kun on hankkinut aineet, niin niistä saa leivottua monen monta leipää (jos oluet eivät karkaa parempiin suihin, kuten meidän jääkaapista on tapana ;)). Reseptistä voin kiittää ystävääni, joka oli leiponut tätä itsenäisyyspäivänvastaanotolle, jossa ihastuimmekin leipään kertaheitolla. En valitettavasti tiedä ohjeen tarkempaa alkuperää. 

Lämmitä olut kädenlämpöiseksi. Sekoita hiiva, siirappi ja maltaat joukkoon. Lisää ruisrouhe, suola ja jauhot. Alusta pehmeäksi taikinaksi. Valuta taikina voideltuun suorakaiteen muotoiseen leipävuokaan (1,5 l). Anna kohota peitettynä lämpimässä tunnin ajan. Paista leipää 175-asteisen uunin alaosalla noin tunnin ajan.

Jos taikina ei meinaa nousta, sitä voi nostattaa vielä vuuassa uudelleen. Käytin itse silikonivuokaa, joka osoittautui oikein näppäräksi hankinnaksi. Lopputuotoksista tuli otettua aika huonosti kuvia ennen kuin ne hävisivät, mutta leivän rakenne muistuttaa paljon saaristolaisleipää, josta olen aina kovasti pitänyt. Ja vaikka et pidä oluesta, voit silti pitää tästä leivästä! Olut ei nimittäin juurikaan maistu, enkä itsekään ole oluen ylin ystävä :) Tätä reseptiä voi myös hieman varioida, sillä tein jopa yhden leivän sahdista.

Aloittelen itsekin pientä elämäntaparemppaa taas jouluherkkujen jälkeen. Arkiruuassa en syö juurikaan viljoja, joten tätä herkkuleipääkään tuskin tulen hetkeen leipomaan. Terveellisesti syöminen on minulle enemmän itsestäänselvyys kuin poikkeustilanne, joten mitään superdieettiä en ole nyt aloittamassa. Sen sijaan karkit ajattelin jättää pois koko vuodeksi, hui! Nyt kun se on  ääneen sanottu, niin en voi enää perua ;) Heti perään pitää korjata, että muutama pala tummaa suklaata silloin tällöin sallitaan...

Kaikkein vaikein haaste itselleni on kahvin vähentäminen. Olen niin kahvifriikki, että sen juomisen vähentäminen tekee aina tiukkaa. Tänäänkin yritin kovasti ja onnistuin jo aamulla pääsemään ylös vihreän teen voimalla, mutta iltapäivällä sorruin taas kahviin… En pidä kahvia mitenkään superepäterveellisenä, mutta nyt on sellainen olo, että sen jättäminen hetkeksi tekisi hyvää keholleni ja kaikille siellä asustaville kuona-aineille.

Onko teillä menossa ruokaremontteja? Kunhan muistatte kohtuullisuuden siinäkin hommassa :) Parhaita ja pysyvämpiä tuloksia ei nimittäin saavuteta nopeasti!

Emmi