Sain Ma Petite Vie-blogin Miss J:ltä hauskan haasteen, johon halusin tarttua. Tämä haaste on jo kiertänyt lukemani blogit läpi, joten en nyt valitettavasti heitä haastetta eteenpäin. Toivon kuitenkin kaikkien, jotka eivät tähän vielä ole tarttuneet, tekevän tämän (ja myös kertovan siitä minulle, niin voin käydä urkkimassa ;)).
Ohjeet:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Haastetun pitää vastata myös hänelle esitettyihin 11 kysymykseen.
3. Lisäksi hänen pitää keksiä haastamilleen 11 kysymystä.
4. Mukaan haastetaan 11 bloggaajaa, joilla on siis alle 200 lukijaa.
5. Kerro kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.
Kuvituksena saatte muutaman hieman vanhemman (huonolaatuisen) kuvan minusta. Voipi olla, että joskus vielä kadun näiden julkaisua :D
11 enemmän tai vähemmän järkevää asiaa itsestäni:
1. Olen aika pitkä (174cm) ja joskus nuorempana pituuteni jopa häiritsi minua. Olin aina luokkakuvissa se takarivin tyttö. Aikaa myöten olen oppinut pitämään senteistäni, mutta täällä Ranskassa tulee ajoittain aikamoinen jättiläisfiilis. Ranskalaiset kun ovat todella pieniä ja siroja!
2. Olen harrastanut monta vuotta itsepuolustuslajeja, taekwondoa ja karatea. Osaan siis pitää puoleni!
3. Rakastan yksilöurheilua, mutta joukkuelajeissa olen täysi tumpelo. Olisi ehkä aikoinaan pitänyt aloittaa se koripallo yleisurheilun sijaan... Välillä tuntuu siltä, että tiimityötaitoni voisivat olla paremmat.
4. Jatketaan vielä urheilulinjalla. Olen vähän pakkomielteinen, mitä liikuntaan tulee. Minusta viikko on mennyt täysin hukkaan, jos en ole harrastanut vähintään neljää kertaa hikiurheilua viikon aikana. Joskus lomallakin laskeskelen, koska pääsen taas urheilemaan... En arvostele ketään muita urheilutottumuksien mukaan (sillä eri ihmisille sopii eri jutut), mutta itselleni olen suhteellisen ankara.
5. Olen todella kärsimätön. Odottelu on mielestäni ajanhukkaa pahimmillaan. Varsinkin Ranskassa odotteluun on kyllä totuteltava...
6. Olen vähän turhankin tunnollinen koulun suhteen ja stressaan sen vuoksi turhasta. Pahimpia ovat suulliset esitelmät (vieraalla kielellä), joita jaksan stressata jo monta viikkoa etukäteen.
7. Tykkään piirtämisestä ja muutenkin visuaalisuudesta, esimerkiksi kauniit valokuvat herättävät minussa aina ihastusta. Välillä käytän opiskelussakin hyväkseni kuvia, sillä ne jäävät aina paremmin mieleeni kuin teksti.
8. Edelliseen liittyen hain aikoinani yhteishaussa ykkösvaihtoehtona arkkitehtilinjalle. Pääsykokeissa kuitenkin tajusin, ettei minulla ole tarpeeksi mielikuvitusta alalle. Päädyin lukemaan tuotantotaloutta ja olen ollut valintaani enemmän kuin tyytyväinen. Opiskeluaika on ollut valehtelematta elämäni parasta aikaa.
9. Olen kahviaddikti ja saan päänsärkyä, jos en saa kahvikuppia käsiini heti aamusta. Yleensä juon kuitenkin vain noin kaksi (isoa) kuppia päivässä, joten en sentään tarvitse kahvia litrakaupalla.
10. Toinen addiktioni on aurinko. Kun ulkona paistaa aurinko, on pakko päästä ulos tai hermostun. Aurinko saa minut poikkeuksetta hyvälle tuulelle. Voisin myös ottaa aurinkoa aina, kun se vähänkin lämpimämmin paistaa. Koska minuun myös tarttuu väriä suhteellisen helposti, joku aina ihmettelee rusketustani loppukesästä. Not healthy, I know...
11. Näen hirveästi unia. Osan muistan aamulla, osaa en, mutta silti ne jäävät jonnekin alitajuntaani pyörimään ja saattavat nousta sieltä mieleen keskellä päivää. Välillä se häiritsevääkin, sillä unissani harvoin on mitään järkeä ja ne kuitenkin vaikuttavat paljon mielialaani. Joku varmasti osaisi analysoida vaikka mitä unistani!
Vastaukset kysymyksiin:
1. Mikä on mottosi?
Minulla ei ole mottoa, mutta täällä ulkomailla asuessa tulee mieleen sanonta "Koti on siellä missä sydän on". Vaikka viihdyn Ranskassa, tuntuu, että oikea koti on tärkeiden ihmisten luona jossain muualla.
2. Mistä unelmoit?
Tällä hetkellä kesästä! Vähän pidemmällä tähtäimellä kiinnostavasta (oman alan) työpaikasta, kauniista kodista ja onnellisesta elämästä niiden tärkeiden ihmisten keskellä.
3. Jos saisit viettää päivän näkymättömänä, mitä tekisit?
Hmm. Hyppäisin salaa lentokoneeseen moikkaamaan rakkaita. Tosin siitä ei varmaan heille olisi iloa, jos olisin näkymätön :)
4. Lempiruokasi?
Apua, näitä on liikaa! Nyt juuri tekee mieli sushia, joten vastaan sen.
![]() |
Addicted to Paris since 2008 (?) |
5. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
Minusta blogien kautta pääsee karkuun harmaata arkea, sillä blogimaailma on ihana kaikessa keveydessään ja positiivisuudessaan. Luin blogeja rentoutuakseni ja lopulta alkoi tuntua siltä, että minullakin voisi olla jotain jaettavaa muille. Muutto ulkomaille toi sopivasti "uuden alun", johon blogin aloittaminen sopi hyvin. Blogista jää myös mukavia muistoja toivottavasti itsellenikin, päiväkirjaa kun en ole jaksanut enää vuosiin kirjoitella.
6. Jos elämässäsi ei olisi yhden päivän ajan sääntöjä, mitä tekisit?
Tämä oli vaikein kysymys. Semmoinen päivä olisi minulle järkytys, sillä elämässä pitää olla järjestystä. Mutta ehkäpä tekisin jotain tosi hurjaa, kuten ajaisin ylinopeutta. Tai no ehkä voisin ajaa moottoripyörällä ylinopeutta, lasketaanko se jo hurjaksi? ;)
7. Miten rentoudut?
Juurikin blogien, hyvän kirjan tai elokuvan parissa. Urheilemalla ja hyvällä ruualla, unohtamatta lepoa!
8. Lempielokuvasi?
Forrest Gump on ainakin yksi parhaista :)
9. Mitä tavaraa sinulla tulisi eniten ikävä, jos koko materiaalinen omaisuutesi katoaisi
Kaikkia, millä on tunnearvoa. Luon helposti muistoja tietyn esineen ympärille, joten tärkeitä tavaroita on jonkin verran. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että puhelinta ja tietokonetta tulisi myös ikävä, mikä on yksi nykyajan kirouksia.
10. Suosikkimatkakohteesi?
Sellainen, missä olen vieraillut? Kaikki ovat niin erilaisia... Pidin Malesian auringosta, Shanghain miljoonakaupungista ja Pariisin tunnelmasta, vain joitan mainitakseni.
![]() |
Enjoying the sun |
11. Jos voittaisit lotossa päävoiton, mitä tekisit?
Osan sijoittaisin, osan lahjoittaisin läheisilleni tai hyväntekeväisyyteen ja lopuilla ostaisin esimerkiksi asunnon. Myös matkustamiseen saisin varmasti rahaa käytettyä loputtomiin, niin monta mielenkiintoista paikkaa on vielä näkemättä!
Huh, tulihan tekstiä. Kiitos vielä haasteesta, tätä oli hauska tehdä! Myös muiden vastauksia on ollut hauska lueskella :)
Emmi
Jee, kiitos vastauksista! :) Mä 177-senttisenä tiedän ton jättiläisfiiliksen niin hyvin, varsinkin kun tykkään käyttää vielä korkkareitakin. :D
ReplyDeleteKiitos vaan haasteesta! Kiva, että löytyy muitakin hujoppeja ;) Itselläni harvemmin arjessa tulee korkokenkiä käytettyä, mutta juhlissa sitten sitäkin korkeammin koroin varustettuna :D
DeleteHihi! Voin samaistua tuohon pituus-juttuun! Itsekin olen 173 (joka ei edes oikeasti ole mitenkään hirveän pitkä!) ja AINA koulukuvissa olin takarivissä, kunnes... muistan niin elävästi sen, kun ysiluokalla saatiin ottaa vähän rennompi kuva ja valita itse miten järjestäytyisimme. Heti kun kuulin tämän uutisen, niin lähdin ryntäämään tuoleja kohti ja huusin kovaan ääneen, että "MÄÄ MEEN ISTUMAAAN!!" Pääsinpä sitten edes kerran elämässäni eturiviin, jee! :D
ReplyDeleteVähän avautuminen tuli, mutta postauksesi oli tosi kiva! On aina kiva kuulla ihmisitä vähän erilaisia juttuja :)
Haha, loistavaa :D Olisi ehkä itsekin pitänyt joskus vaan tunkea eturiviin!
DeleteJa samaa mieltä, ei 174 cm ole edes pitkä, mutta silti... Onneksi minulla on pidempiäkin ystäviä, niin ei tarvitse erottautua joukosta! Ulkomailla vaan huomaa, että pohjoismaalaiset naiset ovat oikeasti aika pitkiä, sillä täällä kaikki ovat todella pieniä. Samoin myös vaihtarit, jotka siis tulevat ympäri maapalloa! Apua, mitä jättiläiskansaa me ollaan... :D
Näitä on aina kiva lukea. :)
ReplyDeleteHih, niin minustakin! :)
DeleteMinustakin odottelu on ajanhukkaa. Ainakin jotenkin se pitää hyödyntää. Unta odotellessa vähintäänkin "ajatustyöllä" :D ...jännä että joskus unen tuleminen kestäää ja kestäääää...
ReplyDeleteHah, niinpä :D Yritän kyllä päästä tästä ajatustavasta eroon, mutten voi sille mitään...
Delete