Päivät 4 & 5: Bordeaux & Arcachon

Viimeinen reissupostaus tältä erää, vieläkö jaksatte lukea ja katsoa tätä loputonta kuvavirtaa? ;) Lupaan, että tämän jälkeen näiden juttujen pituus vähän lyhenee...

Vikat päivät tosiaaan vietimme vielä Bordeauxissa ja kävimme myös Arcachonin rantakaupungissa, sillä olihan se Atlantti nähtävä!

Aloitimme päivän tehokkaasti turisti-infosta viinitilavierailujen toivossa. Vierailu olisi kuitenkin kannattanut varata jo etukäteen (eihän me mitään suunniteltu...) ja jäljellä olevat matkat olivat ylihinnoiteltuja. Päätimme siis säästää ja tehdä itse. Yhdelle viinitilalle nimittäin pääsi ratikalla, joten suuntasimme sinne. Mikään hieno linnahan kyseessä ei ole, mutta viinitila kuitenkin. Chateau Luchey-Halde nimeltään, lisätietoja voi yrittää tiirailla tuosta kuvan kyltistä.

Tilalla oli hiljaista, nythän ei mikään turistikausi (onneksi) ole. Pääsimmekin yksityiskierrokselle oppaan kanssa. Oppaamme oli todella mukava ranskalaistyttö, joka puhui myös englantia. Halusimme kierroksen kuitenkin ranskaksi ja ymmärsimmekin yllättävän hyvin, vaikka erikoissanastoa oli paljon. Hintaa kierrokselle + maistiaisille tuli 9 euroa nenä.

Viiniköynnöksethän eivät näytä tähän vuodenaikaan yhtään miltään, tuommoisia kuivahtaneita karahkoja... Tila ja viljelmät ovat suhteellisen nuoria, perustettu vuonna 1995. Tässä teille vielä muutama knoppitieto:

Kauanko punaviini on tynnyrissä? Vuoden. Entä valkoviini? Puoli vuotta. Mitä puuta tynnyrit ovat? Tammea tietysti. Montako kertaa yhtä tynnyriä käytetään? Kolme. Paljonko tynnyri maksaa? Todella paljon, 600-700 euroa (!).

Sitten maistiaisten kimppuun. Tilalla tuotetaan neljää eri viiniä, kahta punaista ja kahta valkoista. Molemmista väreistä on premier-viini, eli "parempi" viini ja sitten toinen "helpompi" viini, joka ei ole aivan yhtä aromikas.  Rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei maistamamme premier-punaviini ollut aivan suosikkiani. Helpompi valkoinen maistui jopa paremmalta.

Ainiin, pakko jakaa yksi hauska juttu. Jouduttiin vahingossa keskelle ranskalaisten abirientoja, siis lukion kolmannen vuoden oppilaiden rituaaleja. Hauska sattuma todistaa tämmöinenkin. Tuntui vaan olevan aika sotkuista puuhaa, lukiot nimittäin "taistelivat" toisiaan vastaan kaduilla jauhoin ja kananmunin! Lukiolaisilla oli suojanaan valkoiset takit, mutta meillä ohikulkijoilla ei mitään... Pariin kertaan pitikin hieman pyrähtää, ettei saanut kananmunasta päähänsä :)

Tällä poikaraukalla ei ollut takkia...:(

Loppupäivän kuljimme rauhassa Bordeauxin kaduilla ja teimme vähän ostoksiakin. Löysin vihdoin mieleiset aurinkolasit ja vieläpä ihan hyvään hintaan. Kävimme myös tivolissa/huvipuistossa, emme tosin laitteissa, vaan syömässä :D Myös Bordeauxin Notre Dame tuli kierrettyä, samoin kiva taidenäyttely kirkon vieressä.

On siinä hattaramakuja (kuvassa vain murto-osa)...

Tämän tornin alla oli koristeellinen suihkulähde, jonka nimeä en nyt muista. Se kuitenkin löytyi Tivolin vierestä. Kuvassa myös ei-niin-terveellisiä omenoita ;)

Joku taas kynttilöiden kimpussa...

Kävimme myös Bordeauxin teatterilla, jonka ympärillä oleva seutu on kaunista (ja kallista). Sieltä löytyy ainakin ranskalaiset luksusputiikit, kuten Louis Vuitton ja Hermès. Löysimme aivan ihan pikkupuiston, jonka penkille istuimme kirjoittelemaan postikortteja. Käykää ihmeessä, jos Bordeauxissa olette, puiston nimi on Place Gambetta.

Söpö asu tuolla pojalla ;) Aika söpöjä oli myös tuo pariskunta puistossa. Oranssi aita taustalla ei ollut niin söpö.

Illalla söimme aika mielenkiintoisessa ravintolassa nimeltä l'Entrecôte (lisätietoa täällä). Konsepti on hauska, nimittäin listalla on tasan yksi (liha)ruoka, tällä kertaa ranskalaisia ja ulkofilettä. Myös viinejä on vain yhtä sorttia. Ravintolaan ei oteta pöytävarauksia, vaan sinne jonotetaan, saimme pöydän noin puolessa tunnissa. Vaikka ruoka oli todella hyvää, tunnelma ravintolassa on pikaruokalamainen. Tarjoilijoita juoksee edestakaisin ja tulee semmoinen olo, että ruoka pitäisi ahmaista viidessä minuutissa. En siis täysin nauttinut kokemuksesta, vaikka ruoka oli maittavaa ja hintataso kohdillaan. Samaa ketjua löytyy Toulousesta (näimme sen siellä!), Nantesista, Montpellieristä ja Lyonista.

Sitten päästään viimein viimeiseen lomapäivään... Otimme junan Arcachoneen heti aamusta. Tavoitteenamme oli nähdä dyynit, muttemme aivan onnistuneet siinä. Paikan päällä nimittäin selvisi, että dyyneille on vielä puolen tunnin bussimatka! Emme siis ehtineet sinne, sillä meillä oli vain muutama tunti aikaa. Päätimme keskittyä rannassa kiertelyyn ja lauantaimarkkinoiden ihmettelyyn. Arcachon on varmasti kesällä upea paikka (tuli mieleen Riviera...). Meille vaan sattui reissun ainoa pilvinen, tuulinen ja kalse keli, tätä kuuluisaa tuuriani!

Mutta meri on aina meri ♥

Reissu oli kyllä kokonaisuudessaan todella onnistunut, viidessä päivässä ehti nähdä kaikenlaista. Nyt sitten seuraavaa reissua suunnittelemaan... Haaveissa olisi keväinen Pariisi ;)

 

Emmi