Luolassa

Eilinen reissuni luolaan, tarkemmin Grotte de Choranchelle (lisätietoa) oli todella onnistunut. Retki oli opiskelijakerhon järjestämä ja lähdimme sinne bussilla Grenoblesta, josta matka kesti päälle tunnin. Hienon reissusta teki kaunis ilma, aurinko paistoi koko matkan ajan! Kylmä toki oli, niin kuin täällä on viime päivinä ollut. Hurr, saisi jo lämmetä.


Bussin ikkunasta oli taas kerran upeat maisemat, rakastan niin tuota vuoristoa! Vaikka vuoristotiet ovat hitaita kulkea, ovat maisemat ja tunnelma sen arvoista. Nytkin kuljimme parin pikkukylän läpi ja voi, kun ne ovat idyllisiä :) Harmi, ettei valokuvaustaukoja pahemmin ollut.


Luolaan kuljettiin pientä polkua pitkin tällaisissa maisemissa. Vuorilla huomasi hauskasti, mitkä rinteet saavat nauttia päiväauringosta ja mitkä eivät, sillä toisella puolella laaksoa oli kevät jo pitkällä, kun taas toisella puolella tuntui vielä olevan talvi. Poluilla oli lunta, mutta silti vihreää kasvillisuutta, mikä kummastutti ainakin minua.
Lunta ja vihreää

Meillä oli ranskankielinen opas, jonka selostuksista puolet meni valitettavasti ohi korvien, osittain kielen ja osittain huonon kuuluvuuden vuoksi. Luolasanasto ei ole oikein hallussa, mutta ymmärtääkseni seutu on kalkkipitoista ja luoliin on muodostunut tippukiviä, jotka ovat siis kalsiittia, kiteytynyttä kalsiumia. Heh, tuli kemian tunnit mieleen.  


Tämän luolan tippukivet (hauska sana muuten) ovat erityisen ohuita ja kauniita. Lisäksi luola on valaistu kauniisti, pidin kovasti sen tunnelmasta. Etenimme luolassa oppaan perässä ja opas sytytteli valoja pikkuhiljaa matkan edetessä. Koko luolaa ei siis nähnyt kerralla, vaan se paljastui pala palalta. Lopuksi menimme vielä katsomaan valo-showta, mikä jätti minut kuitenkin aika kylmäksi. En ole koskaan oikein pitänyt värikkäistä valoista (terveisin jouluvalojen vihaaja), joita esityksessä käytettiin paljon. Myös osa luolasta oli valaistu pinkein, violetein, vihrein, sähkösinisin ja ties millaisin värein, yyh.


Kalkkikiveä // Kirkasta vettä
Valokuvatessa ei saanut käyttää salamaa. Valo riitti juuri ja juuri objektiivilleni, ja osa kuvista näytti kyllä kamerassa paljon paremmilta kuin tietokoneen ruudulta. Vähän järeämpää kuvauskalustoa olisi tarvittu, tosin kameran jalustankin käyttö oli kielletty. Hassuja nuo varjot, näyttää kuin minulla olisi nokea naamassa :)


Luolassa asuu myös tämmöisiä hauskoja olioita, jotka ovat kuulemma huippuharvinaisia. Uskotteko, että tuommoinen kirppu voi elää 80-vuotiaaksi? Viitaten siis ylempään kuvaan ;)


Näissä tunnelmissa sujui lauantaipäiväni, oli kyllä mukava retki! Paluumatkalla suunniteltiin jo seuraavaa reissua...:)

Emmi



You may also like:

2 comments

  1. Replies
    1. Kiitos paljon Suvi ja mukavaa sunnuntain jatkoa! :)

      Delete

© Me Time. Design by MangoBlogs.