Ensimmäiset päivät, ensimmäiset kerrat

Muutama päivä Ranskassa on jo vierähtänyt ja voisin vähän kertoa alkutaipaleestani täällä. On kyllä ollut aikamoista hulinaa!

Ensimmäinen peilikuva

Sunnuntaina saavuin Grenobleen iltapäivällä ja kaverini, jonka kanssa täällä asustelen, tuli minua vastaan juna/bussiasemalle. Yhdessä raahasimme tavarani uuteen asuntooni, jonka näkemistä olin jo odottanut innolla! Asuntoni on kaksio, jossa on kaksi makuuhuonetta, keittiö, suihku ja vessa. Minulla kävi asunnon kanssa todella hyvä tuuri, sillä suomalainen kaverini, joka on jo syksyn opiskellut Grenoblessa, tarjosi minulle huonetta tästä asunnosta, sillä hänen ranskalainen kämppiksensä oli muuttamassa Lontooseen. Saapumispäivänäni kaverini ranskalainen (ex-)kämppis asui vielä asunnossa, joten meitä oli täällä yhden päivän verran kolme ihmistä kaksiossa. Tilaa ei ollut liikaa, mutta sopu sijaa antaa :)  

Ensimmäinen vuorikuva

Ensimmäiseksi teimme yhdessä ruokaa (kiitos kaverini, joka oli hankkinut ruoka-ainekset etukäteen) ja söimme "linneriä" (annoimme tämän nimen aterialle, joka nautitaan "lunchin" ja "dinnerin" välillä) - maistui kyllä nälkäiselle matkalaiselle! Koska kaverini piti lukea tenttiin, lähdimme tämän ranskalaisen kämppiksen kanssa elokuviin ja hän samalla esitteli hieman kaupunkia minulle. Kämppis oli kutsunut mukaan myös ranskalaisia kavereitaan ja meitä olikin aika iso porukka. Yritin kovasti ymmärtää ranskalaista puheensorinaa, mutta eihän siitä mitään väsyneenä tullut ;) Elokuva, Django, oli onneksi sen verran vauhdikas, etten nukahtanut teatteriin! 

Maanantaina olikin jännittävä päivä, joka alkoi ranskankielentestillä. Oikeastaan jännittävintä oli löytää tie testiluokkaan. Lähdin aamulla ratikalla pääkampukselle, joka sijaitsee noin 5 km päässä keskustasta, jonka läheisyydessä siis itse asun. Onneksi pysäkin vieressä oli kartta, josta löysin oikean rakennuksen (rakennuksen osoitetta ei tietenkään ollut annettu etukäteen...). Kun pääsin rakennukseen, kävikin ilmi, ettei testi siellä ollut. Onneksi bongasin pojan, joka oli menossa samaan testiin ja seurasin häntä toiseen rakennukseen ja oikeaan luokkaan. Huh! 

Ensimmäinen kampuskuva (puhelimella)

Testi meni miten meni, oikeastaan tuloksella (jota en siis vielä tiedä), ei loppupeleissä ollut mitään merkitystä. Testin jälkeen tapasin muita vaihtareita luokan ulkopuolella ja yhdessä suunnistimme tervetulotilaisuuteen. Tervetulotilaisuudessa meille jaettiin kaikennäköisiä esitteitä ja ranskalaiset "tutor"-opiskelijat olivat apunamme. Kaikki informaatio tuli ranskaksi, joten toivon, ettei mitään kovin tärkeää mennyt ohi korvien... Tervetulotilaisuuudesta lähdimme kiertämään kampusaluetta (joka on _iso_ ) ja kaupungin tärkeimpiä kohteita. Onnekseni kierros päättyi keskustaan, josta pääsin helposti ruokakaupan kautta kotiin. Onpa hassua kutsua tätä asuntoa kodiksi, mutta niin se nyt vaan taitaa olla :)

Illalla oli vielä tiedossa yhteinen pubi-ilta, ja minun onnekseni kyseinen pubi sijaitsi vain noin 200 metrin päässä kodistani! Olin aika väsynyt, eikä minulla ollut kovin sosiaalinen olo, joten olin helpottunut, että sain puhua englantia illalla. Tutustuin kyllä todella mukaviin ihmisiin, ja toivonkin, etten väsyneenä antanut kovin tylyä kuvaa itsestäni :)

Tiistaina minulla oli ensimmäiset ranskan tuntini kampusalueella. Löysin jopa oikeaan luokkaan hetken ympäri palloiltuani! Olin vähän pettynyt tunteihin, sillä osa opiskelijoista ei puhu lainkaan ranskaa, ja käytimme aika paljon englantia. Lisäksi opettaja ilmoitti, että suurin osa kurssista suoritetaan oikeasti itseopiskeluna netissä. Tervetuloa nykyaikaan... 

Ruokailusta saimme aikamoisen shown pystyyn :D Meistä vaihtareista vain yhdellä oli maksukortti opiskelijaruokalaan (raha ei siis käy, vaan rahaa on ladattava erilliselle maksukortille, jolla sitten maksetaan ruokaloissa). Maksoimme sitten käteisellä tälle tytölle, jolla maksukortti sattui olemaan, ja hän maksoi kortilla meidän ruokamme. Hauskan asiasta teki se, että kortille ei saanut ladattua käteistä, vaan ainoastaan ranskalaisella pankkikortilla voi ladata sinne rahaa. No joltain semmoinenkin onneksi löytyi, joten loppu hyvin kaikki hyvin :)

Ensimmäinen neighborhood-kuva

Illalla olisi ollut jääkiekkomatsi, jonne muut vaihtarit olivat menossa. Kämppiskaverini kuitenkin pyysi minua syömään omien kavereidensa kanssa, ja tällä kertaa ruoka voitti :) Söimme vanhassa kaupungissa sijaitsevassa Flam's-ravintolassa, joka on erikoistunut flammekuecheihin. Siis mihin? Minullakaan ei ollut mitään hajua, mutta ne osoittautuivat pitsan tapaisiksi "piiraiksi", jossa leipäpohjan päälle laitetaan tomaattimurskan sijaan crème fraîchea tai fromage blancia (ikään kuin rahkaa) ja siihen päälle erilaisia makeita tai suolaisia täytteitä. Hyvää oli!

Keskiviikko on ollut kouluvapaa päivä. Päätin uhrata puolet päivästä univelkojen kuittaamiseen ja puolet ostosreissulle. Okei, rehellisesti sanottuna alkuperäisissä suunnitelmissa yksi kolmasosa oli varattu opiskelulle, mutta se nyt vähän jäi ostosreissun venyessä... Heh. Ja sitten se ostosreissu. Vieläkin naurattaa, kun mietin sitä :D Reissu alkoi vahvasti, kun ajoin "vain" kuusi pysäkkiä ohi kohdepysäkkini. Matka näytti paljon pidemmältä kartalla kuin mitä se oikeasti oli! Ei, asiaan ei vaikuttanut se, että pelasin ratikassa Angry Birdsiä.

Olin ottanut kohteekseni vähän isomman Carrefourin (vastaa aikalailla meidän Citymarkettia, mutta on kaksi kertaa suurempi). Pian osoittautui, että kohteessani olikin kokonainen ostoskeskus. Hullaannuin "pikkuisen", sillä ostoskeskuksessa oli muun muasssa Zara ja Sephora, kaksi lempikauppaani. Asun siis kaupungissa, jossa on ainakin kaksi Zaraa ja kaksi Sephoraa (toiset bongasin keskustasta), hurraa! Lompakkoni ei varmastikaan hihku tästä oivalluksesta.

Kuva: Pinterest

Ranskassa on alennusmyynnit vasta alkaneet, joten saavuin aika oivalliseen aikaan. Mitään kovin ihmeellistä en voi täältä shoppailla, muuten en pääse tavaroideni kanssa ikinä Suomeen takaisin. Päätin kuitenkin vähän kierrellä alennusmyyntejä ja teinkin muutamia hyviä löytöjä :) Voisin vaikka seuraavassa postauksessa esitellä niitä tarkemmin. Anyway, shoppailukierrokseni (noin tunti) jälkeen ajattelin lähteä ruokakauppaan. Minulla vaan oli yksi ongelma: missäköhän se sijaitsee? Olin kiertänyt mielestäni koko ostoskeskuksen ja karttakylttiin ei ollut merkitty ollenkaan Carrefouria. Mietin jo hetken, että olenkohan kuitenkaan oikeassa paikassa. Pyörin ympyrää noin puoli tuntia, kunnes vihdoin löysin oikeaan osoitteeseen.

Carrefour oli valtava. Ja epälooginen. En löytänyt sieltä mitään. Kiersin pikkukärryni kanssa kaupassa valehtelematta kaksi tuntia. Ensimmäisen kerran jämähdin sisustusosastolle (pitäähän nyt uusi huoneeni saada tuntumaan kodilta!). Etsin lämpömittaria, mutta en löytänyt mistään. Ostin viinikellarimittarin. En osannut käyttää vihannesvaakaa, koska siinä oli kosketusnäyttö. Vietin maitotuotehyllyillä noin puoli tuntia etsien jotain maitorahkaa vastaavaa (Ranskassa ilmeisesti vihataan proteiinia). En löytänyt suodatinpusseja ja lopulta ostin väärän kokoisia. Kahvissa ei lue paahtoastetta ja se on kallista. Kalenteri maksoi vain 1,60 euroa, joten semmoinen oli pakko ostaa. Kaurahiutaleita löytyi sattumalta sokerimurojen keskeltä (?). Loogisesti tiskiharja ja tiskinpesuaine sijaitsivat eri puolilla kauppaa. Kassasetä oli vitsikäs ja pesi hampaitaan tiskiharjallani. Jonossa meni ikuisuus. Kassini painoi _paljon_.

No, onneksi olen varautunut Ranskassa asumiseen piiiiiiiiiitkällä pinnalla. Sitä nimittäin tarvitaan. Ja vaikka kaikki onkin alussa hieman hankalaa, niin silti siinä on oma fiiliksensä tehdä kaikkea "ensimmäisen kerran". Pitää vaan tehdä asia kerrallaan, eikä hoppuilla liikaa :)

Ensimmäinen "näkymä parvekkeelta"-kuva

Säästä vielä sen verran, että täällä on ollut aika pilvistä, eikä sen takia kuvausinspiraatiotakaan oikein ole ollut. Tiistaina päivä oli harvinaisen aurinkoinen ja vuoristomaisemat näyttivät aivan mahtavilta! Harmi, ettei silloin ollut aikaa ottaa kuvia. Mutta eiköhän täällä vielä tule niitä kuvia otettua enemmän kuin tarpeeksi, puitteet ovat ainakin mitä mahtavimmat ;)

Emmi