Pilkkumekko

Aika ihana viikonloppu loppusuoralla. Sopivasti hyvää seuraa ja omaa aikaa, pitkiä yöunia ja auringonpaisteessa ulkoilua, sohvalla löhöilyä ja pikkuisen juhlimistakin. Olin eilen yritysedustusroolissa opiskelijasitseillä, mikä nosti pintaan hyviä muistoja opiskeluajoilta. Tänään mielessä on pyörinyt se, kuinka kiitollinen olen omista opiskeluajoista ja siitä, kuinka asiat ovat loksahdelleet paikoilleen myös sen jälkeen <3 Koskaan ei voi olla liian kiitollinen!


mekko KappAhl (täällä)
nilkkurit Jeffrey Campbell (vastaavat täällä)
laukku Furla (täällä)
korvakorut H&M (vastaavat täällä)
kello Cluse (täällä)

Kiitollinen olen myös kasvaneesta blogi-inspiraatiosta, mistä saan kiittää Eveliinaa ja näitä asukuvia. Kuvista tuli ihan lemppareita, vaikka tarkennuksen kanssa olikin vähän ongelmia. Joskus parhaat ideat syntyvät vahingossa, kuten nyt sadetta karkuun juostessa. Päädyttiin Eveliinan kanssa Konepajahalliin Telakkarantaan ja inspiroiduttiin molemmat tästä rouhean kauniista kuvausmiljööstä. Olen monesti ihastellut näiden rakennusten uniikkia fiilistä käydessäni Urban Mandalan joogatunneilla, joten tuntui kivalta ikuistaa osa siitä näihin kuviin.


Edellinen syyshaavepostaus oli kai enne, sillä heti sen koostettuani törmäsin tähän täydelliseen pilkkumekkoon KappAhlissa. En ollut käynyt liikkeessä aikoihin, mutta tämä mekko osui silmiini Forumin läpi kävellessäni. Mekko on ollut kuin liimattuna päälleni viime aikoina ja eri asusteilla taipunut sekä kummipojan 1-vuotissynttäreille, kaverin kolmekymppisille että eilisille sitseille. Olen parittanut mekkoon H&M:n näyttävät korvakorut, jotka tarttuivat mukaan samalla ostosreissulla. Tänä viikonloppuna rohkenin vielä kaivaa esiin korvakorujen sävyyn käyvän huulipunan, jonka käyttöä olen vähän arastellut.


Kengistä olen täällä jauhanut jo aikaisemmin, mutta asukuvissa niitä ei ole vielä nähty. Tähän asuun menee monenlaiset kengät, mutta halusin kuviin juuri nämä. Viime aikoina olen käyttänyt enemmän hopeaa, joten kultaiset yksityiskohdat ovat taas kivaa vaihtelua. Nilkkureiden mokkamateriaali ei ehkä ole paras mahdollinen vaihteleville (sade)säille, joten niitä pitää käyttää vähän valikoiden. Onneksi kaapista löytyy myös kumisaappaat ja mustat nahkanilkkurit.


Alkavasta viikosta on tulossa aika haastava töiden puolesta ja lisäksi olen menossa poikaystävän kanssa CrossFit-kurssille, iiks! Näin syksyllä tekee mieli aina aloittaa jokin uusi harrastus ja mietin pitkään mikä se voisi olla. Akrobatia ja kehonpainoharjoittelu kiinnostavat tällä hetkellä kovasti, mutten löytänyt vielä sopivaa vaihtoehtoa. Kun poikaystävä ilmoitti aloittavansa taas crossfittailemaan, päätin ilmoittautua itsekin On Rampille. Voi olla, että CrossFit on vähän liikaa kilpailuhenkiselle luonteelleni, mutta se nähdään pian :D Kivaa viikkoa sullekin!

Emmi

Ps. Piti julkaista tämä jo aikaisemmin, mutta domainini oli vanhentunut huomaamatta. Blogi oli siis hetken aikaa alhaalla, mutta nyt ollaan taas hengissä :)

sisältää mainoslinkkejä

Syksyn haaveita

Huhhei, onpa blogi taas jäänyt muun elämän jalkoihin. Voisin kirjoitella pian kuulumisia tarkemmin, mutta ensin vähän kevyempiin aiheisiin! Havahduin nimittäin siihen, että syksy tekee kovasti tuloaan (vaikka ensi viikolle vissiin luvattiin taas lämpimämpää?) ja vaatekaappini on jäänyt vähän vuodenajasta jälkeen. Aamuisin tulee kylmä ohuella kesätakilla ja työvaatteetkin toistavat itseään ihan liikaa. Mistä siis inspiraatiota syyspukeutumiseen?

Täytyy myöntää, että olen vähän pihalla tällaisen välikausipukeutumisen suhteen tällä hetkellä. Vielä en suostu kaivamaan villakangastakkia vintiltä, sillä sitä tulee kuitenkin käytettyä seuraavat puoli vuotta putkeen. Joku lämpimämpi takki pitäisi löytää, mutta mikä? Nahkatakkini on niin tyköistuva, ettei sinne oikein mahdu neuletta alle. Trenssi taas tuntuu jotenkin liian klassiselta. Vilan takki näyttää kivalta, mutta taitaa olla vähän turhan lämmin vielä sekin.




reppu & Other Stories / pusero Vila / lakki Esprit / mekko & Other Stories / takki Vila / nilkkurit Bronx / kuvat & inspo Pinterest


Takin lisäksi himoitsen pitkiä helmoja, joita yhdistellä lämpimiin neuleisiin. & Other Storiesin pilkkumekko lähentelee täydellisyyttä, vaikka joku "villimpikin" väri tai kuosi voisi toimia. Väriä ei nimittäin hirveästi syysvaatekaapistani(kaan) löydy, haha. Toimistolle tarvisin lisäksi simppeleitä puseroita, joita ei mielellään tarvitsisi silittää ;) Vilan puseroista on hyviä kokemuksia ja materiaali on testattu hyvin kestäväksi. 

Kenkäpuolella asiat ovat kerrankin hyvin, sillä tähän kauteen sopivat sekä nämä niittinilkkurit (joiden look-aliket löysin Bronxilta) että kesän aleista löydetyt mustat nahkanilkkurit. Jos yhtään Suomen syksyä tunnen, niin tennareille ja kumisaappaille riittää myös käyttöä... Asusteista kipparilakkeja näkee nyt paljon, enkä yhtään ihmettele, sillä siinä on helppo keino tehdä asusta hieman mielenkiintoisempi.

Viimeisin himotukseni on laukkutytölle aikamoinen villi kortti, nimittäin reppu! En ole käyttänyt reppua sitten ala-asteen, mutta viime aikoina olen ihan toimistollakin törmännyt niin kivoihin (ja käytännöllisiin) reppuihin, että voisin hyvin harkita vastaavaa. Kivat mallit hyvässä materiaalissa ovat kiven alla, mutta tämä yksilö voisi toimia. Hyvästi hartia- ja niskakivut?

Löytyykö teiltä mitään samoja himotuksia? :)

Emmi

sisältää mainoslinkkejä

Krka

Huh, ensimmäisestä työviikosta selvitty hengissä :D Hieman on unirytmeissä vielä hakemista, mutta toivottavasti ensi viikko sujuu jo helpommin! Haluan kuitenkin palata vielä takaisin Kroatian tunnelmiin, sillä yksi maagisimmista paikoista Kroatiassa on vielä esittelemättä, nimittäin upea luonnonpuisto. Krka sijaitsee siedettävän matkan päässä Splitistä, joten se taisi olla oman must see -listani kärkipäässä. 


Halusimme päästä helpolla, joten hommasimme Krkaan päiväretken oman kylämme matkatoimistosta. Reissu tuntui ensin kalliilta (n. 60e/hlö), mutta lopulta saimme rahalle kyllä vastinetta. Hintaan kuului nimittäin kuljetusten lisäksi puiston pääsyliput, pysähdys parissa muussakin kohteessa sekä kirsikkana kakun päällä oma opas, joka osoittautui aikamoiseksi persoonaksi. Naureskelimme, että tähänkö nyt on tultu - kuljetaan oman oppaan perässä kuin eläkeläiset :D Meillä oli kuitenkin nuorehko porukka ja (ainakin loppupäivästä) hauska opas, joten päivä oli loppupeleissä oikein viihdyttävä. Ei ehkä maailman trendikkäin tapa nähdä uusia paikkoja, mutta erittäin helppo sellainen ;)


Jos mielit Krkaan sesonkiaikaan (kuten me), muista yksi asia: ole ajoissa! Me lähdimme reissuun klo 7.30 ja silti puisto oli lounasaikaan aivan täynnä turisteja. Ei siis mitään toivoa hienoista uintikuvista, kun ainoalla uimapaikalla piti keskittyä lähinnä pystyssä pysymiseen ja muiden ihmisten väistelemiseen :D Muuten puisto oli kyllä kiva kokemus sopivan pituisine kävelyreitteineen ja olihan siellä nyt tajuttoman kaunista! Tosin ruoka oli ehkä reissun huonoimmasta päästä, joten siltä ei kannata odottaa liikoja.


Kaksi muuta pysäkkiämme olivat upea näköalapaikka menomatkalla (kuva alla, en valitettavasti muista paikan/kaupungin nimeä) sekä Šibenikin kaupunki tulomatkalla. Šibenikissä ihmettelimme upeaa vanhaa katedraalia ja ahkerimmat kiipesivät kaupungin ylle ihailemaan sympaattista pikkukaupunkia. Itse taisimme keskittyä jäätelö- ja kahvitaukoon :D Mukaan tarttui myös laventelisaippuaa ja -öljyä tuliaisiksi.


Tulomatka kuunneltiinkin Kroatian sotahistoriaa, mikä oli ihan mielenkiintoinen lisä reissuun. Näitä maisemia katsellessa ei tule mieleen, että siitäkin on yllättävän lyhyt aika, kun maa on ollut sodassa. Paikallisesta oppaasta on ainakin se hyöty, että saa vähän syvemmän näkemyksen tarinoihin paikkojen taustalla, eikä tarvitse itse nähdä niin paljoa vaivaa tiedon kaivamiseen :) Voin siis suositella vastaavaa päiväreissua lämmöllä!

Emmi 
© Me Time. Design by MangoBlogs.